maanantai 25. helmikuuta 2013

Kuntauudistus

Esitän edelleen säilytettäväksi itsenäisiä kuntia ilman pakkoliitoksia, eli nykyistä kuntajakoa Imatran seudulla ja koko Etelä-Karjalassa.

Perustelut:

Ruokolahti on parantanut ja hoitanut kunnalliset palvelut hyvin ja kustannustehokkaasti.

Menot ovat olleet kuntalaisten palveluissa alle kuntien keskiarvojen ja kuntalaiset ovat olleet palveluihin tyytyväisiä. Ruokolahden talous on myös kunnossa ja velkaa vielä suhteellisen vähän välillä jopa velattomana ja taloustaitokunnaksi nimettynä. Mikä ei innosta lähtemään toisten kuntien velkoja maksamaan, eikä rahoittamaan rappiolle päästettyä kunnallistekniikkaa ja paisutettua hallintoa.

Paras- hankkeen takia jouduimme liittymään Eksoteen mistä seurauksena ovat vastoin odotuksia palvelujen huononeminen ja kustannusten nousu. Syitä ovat mm hallinnon paisuminen ja mutkistuminen moniportaisuudesta yms johtuen. Alueelliseen johtamiseen tuhrautuu ammattilaisten työaikaa varsinaisesta työstä, tuloksena tehottomuus ja kustannukset kasvavat.

Keskuskunnan kotiinpäinveto mm. henkilöstön osalta on vienyt henkilöstöä omalta terveyskeskukselta ja lääkäriin pääsy on todella vaikeaa.

Ne odotukset palvelujen edelleen parantumisesta joita liittymisessä oli ovat kääntyneet vahinkojen minimoimiseksi ja kuntalaiset ovat todella tyytymättömiä. Myös ennen niin palveluhenkisessä henkilöstössä on käyntien yhteydessä huomattavissa turhautuneisuutta heidän voimavarojensa kuluessa hoitotyön asemasta hallinnon kiemuroihin ja byrokratiaan.

Kokemukset kaikesta tästä eivät puolla liitoksia koska ainakin lähipalvelujen saatavuus tulisi taas heikkenemään ja kuntalaisten tarpeiden kuuleminen ja toteuttaminen hukkuisi kasvottomaan byrokratiaan ja vahvempien kuntien saneluratkaisuihin. Mielikuvituksella esitetyt ratkaisut erikoislääkäripalveluista terveyskeskuksissa lienevät Grimmin satujen luokkaa ja luokiteltavissa asian myyntipuheiksi.

Työurani aikana kuntajohtajien yhteistyöllä onnistuimme lakkauttamaan Rauhan ja Tiuruniemen kuntainliitot joista oli lääketieteen kehityksen myötä tullut tarpeettomia. Sitä ennen lakkautettiin mm B-mielisairaalat, joihin oli pari vuosikymmentä aikaisemmin kerätty jopa poliisivoimin vaarattomia "kylähulluja",jotka tekivät töitäkin naapureissakin. Nyt sitten lääkityksellä ja toimettomuudella tylsistetyt ihmiset parin vuoden aikana opetettiin taas selviytymään itsenäisessä elämässä. Erään tälläisen lausuma kylänraitilla ystävälleen "Nyt Niko on taas onnellinen" .

Se kuvastanee paljon näitä keskushallintojen tutkimatta toteuttuja tuhoisiksi muodostuneita muotivirtauksia joita löytyy lähes jokaiselta hallinnon alalta.

Kuntauudistus on taas yksi esimerkki niistä samoin sote uudistus.

Terveisin,
Keijo Sikiö, 3 v kunansihteerinä Parikkalassa ja 30 v kunnanjohtajana Ruokolahdella

3 kommenttia:

  1. Tähän mielipiteeseen on helppo yhtyä. Syitä on useita, kolme tärkeää:

    - Seutukunnan kuntien tämän hetkinen hyvä yhteistyön taso. Kysymys kuuluukin: miksi ihmeessä vaarantaa sitä ? "If Something Works, Don't Change It !" kuuluu jo perinteinen sananparsikin. Tähän voisi tosin lisätä, että
    yhteistyön tasoa voisi (tässä vaiheessa) korkeintaan syventää soveltuvin osin. Tällaisia potentiaalisia osa-alueita on kuitenkin suht selvästi identifioitavissa eri akseleilla. Lisäksi kombinaatiot voisivat vaihdella, esim. Ruokolahti - Imr, Rlahti - Rjärvi ja myös Rjv - Par tai esim. triplakombinaatio Rlt - Rjv - Par.

    Yleisesti ottaen voisi todeta, että tässä kohtaa piilee merkittävä riski hajottaa pakka sisäisiin erimielisyyksiin. Sen jälkeen ei ole kenelläkään kivaa.

    - Kuntien keskimääräistä paremmat taloudelliset lähtökohdat koskien käytännössä kaikkia seutukunnan kuntia. Kaikesta huolimatta kunnallisvero-%:kin ovat alhaiset - alhaisimman vero-%:n omaavan Rautjärveä alhaisempi vero-% on viidellätoista kunnalla manner-Suomessa. Lisäksi juuri Rautjärven kiinteistövero-%:kin ovat erittäin alhaisia valtakunnallisesti. Samoin kaikkien kuntien velkataakka on keskimääräist paremmalla tolalla. Haasteita toki on, mutta niin on muuallakin.

    - Lähivuosien kehityspotentiaali ja sen myötä useat erilaiset kehityshankkeet eri kunnissa -> syövät energiaa & sitoutumista -> ei todellista aikaa millekään kuntahärdellille tai joku asia kyllä kärsii. Ja nyt pitäisi nimenomaan panostaa siihen kehityspotentiaalin irtirepimiseen, kun momentum on E-Karjalassa käsillä - ja samaan aikaan muualla ei niinkään.

    "On näemmä mentävä välillä kauemmas nähdäkseen lähelle":

    Yhtenä, jopa ydinongelmakohtana lähtökohtaisesti näkisin, että Imatran imago on hieman ongelmallinen (toimien paremmin Venäjälle päin) ja olisi kohotuksen tarpeessa.

    Jos tällaista reputaatiota käydään levittämään koko seutukunnan päälle, niin vaaramomenttina on, että siinä menisi jo ns. "lapsikin pesuveden mukana". Tarkoittaen lähinnä sitä, että esim. Ruokolahden sinänsä positiivinen imago & maine olisivat vaarassa hukkua siinä samalla, jos Rasilaa käytäisiin istuttamaan imatralaisen lähiön rooliin (itse Ruokolahtihan katoaisi kartalta tyystin).

    Tällaisiin heikkoihin keskuskaupunkeihin liittymisistä ei ole kovin hyviä esimerkkejä - etenkään kehys- ja reunuskunnille, ikävä kyllä.

    Ensimmäinen askel olisi siinä, että Imatran itse pitäisi saada vankkurinsa hieman parempaan vauhtiin. Olisi kyllä odottanut, että vt-6:n valmistuminen 4-kaistaiseksi olisi hieman alkanut tasoittaa Lpr:n ja Imatran seudun väestökehityksen tasapainoa. Mutta...viime vuonna Lpr:n väkiluku kasvoi + 301 ja Imr:n saldo oli - 183, Imr:n lähtiessä taas pahempaan luisuun, Lpr:n kasvaessa parhaiten vuosiin. Tämä ero on kyllä melkoinen 35 km:n matkalla, ja taitaa olla Suomen ennätystasoa.

    Seutukunnasta Rautjärvi on varsin karmaiseva esimerkki siitä kuinka voi käydä. Simpeleen aikoinaan hyvästä imagosta ja identiteetistä on kohta rippeet jäljellä, tunnettavuus sentään vielä jollakin tasolla. Ensimmäisenä tätä on syytä alkaa nyt kaivaa kenkälusikalla esiin - jo useammastakin syystä. Rautjärvellä voi miettiä niitä Simpeleen kehityskohteita ja ylipäänsäkin millaista mielikuvaa ulkopuolelle luodaan. Se identiteetti ei nyt taida löytyä mistään Imatran Prismasta, jonne simpeleläisten päivittäistavaraostosten euroja on tainnut kadota.

    Kanta-Rautjärvelle on tainnut käydä vielä huonommin, ja koko kunnan identiteetti on ollut välillä melko pahasti hukassa.

    Olisin melkein valmis lyömään vetoa, että seutukunta on enemmän osiensa summana kuin jonain yhtenä klönttinä. Lähtökohtana kuitenkin, että Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi - josta erityisesti Simpele vielä erikseen, Parikkala, ja sieltäkin vielä mahdollisuuksien mukaan Saari ja Uukuniemi erikseen terävöittäisivät omaa imagoaan & petaisivat paremmin omia menestymisen perusedellytyksiä.

    Ongelmana onkin tässä kohtaa jo lähtökohtaisesti jonkinlaisen yhteisen identiteetin löytyminen, koska koko seutukunta muodostuu erilaisista palasista.

    VastaaPoista
  2. Yle Etelä-Karjala, 4.3.2013

    Konsultit suosittelevat kuntaliitosselvitystä Imatran seudulle

    "Ruokolahden ja Rautjärven rooli ruuantuottajina kasvaisi entisestään. Lähiruoka olisi uuden kaupungin merkkituote."

    http://yle.fi/uutiset/konsultit_suosittelevat_kuntaliitosselvitysta_imatran_seudulle/6523330

    Ensimmäiseksi täytyy kyllä rehellisesti todeta, että olen jo etukäteen huolissani tästä konsulttiselvityksestä... "...rooli ruuantuottajina kasvaisi entisestään" ? No tietysti kyllä, jo lähes nollasta lähdetään liikkeelle. Tähänkö todellakin Ruokolahden, vielä etenkin Rautjärven menestymisen eväät (nykyiseltä pohjalta) ja samalla elinvoimaisuuden ylläpitäminen - sekä ennen kaikkea kasvattaminen on suurelta osin laskettu...

    "Puuronkeittäjien" -rooliinko Ruokolahtea ja Rautjärveä tässä "Vahvistuva ja elinvoimainen Imatran seutu - Suomen resurssiviisain seutu" -yhtälössä siis kaavailtaisiin ? Taitaa olla vain mannaryynit jo heti kärkeen hukassa. Kanta-Rautjärvellä asukasluku on romahtanut sitten 1960-luvun, ja ne potentiaaliset ruoantuottajat varmaan yhden käden sormin
    laskettavissa. Simpele taas on perinteisesti ollut iät ajat - sitten syntymisensä ennen kaikkea teollisuusyhdyskunta, jossa on aiemmin ollut myös jonkin verran maataloutta, tänä päivänä varmaan enää muutama aktiivinen maataloustuottaja.

    Tässä on kyllä nyt tältä pohjalta vähän sellainen ehtiikö "kurki kuolla ennen kuin suo sulaa" skenario pystyssä: tällaisen (lähi)ruoantuottajaperinteen synnyttäminen tältä pohjalta saattaa viedä muutaman vuosikymmenen.

    Eiköhän kannattaisi yrittää aloittaa sen elinvoimaisuuden luomisprosessi hieman helpommasta päästä.

    Taasen Parikkala - jo lähtökohdiltaan - voisi pikemminkin olla potentiaalisinta ja sopivinta kasvumaastoa tällaiselle tuotannolle.

    Se mihin Rautjärvestä Simpeleen seutu osuvammin sopisi on sitten kokonaan toinen juttu - kun mietitään potentiaalista jalostusketjua ja integraatioita eteenpäin... Teollinen mittakaava vaatisi tosin jo siltä ketjun alkupäältäkin eli esimerkiksi lähiruoantuottajilta varsin paljon vs. se mikä on jo tänä päivänä se suurin pullonkaula lähiruoantuotannossa - eli että tavaraa saadaan riittävissä määrin tasaisella frekvenssillä.

    Pikemminkin sieltä perinteiseltä "navetta" -luokan lähiruoantuottajatasolta pitäisi pystyä hyppäämään jo seuraavalle tasolle, ja integroimaan siihen sitten tavalla tai toisella esimerkiski Simpeleellä pikemminkin jo jotakin "teollisuuden mittakaavan" tuotantoa. Vaihtoehtoja on useitakin, erilaisia. Elintarvikkeisiin liittyvästä teollisesta tuotannosta, jos mistä, Simpeleellä on kyllä sattumoisin kokemuspohjaa.

    VastaaPoista
  3. Yllä mainitusta Yle Etelä-Karjalan artikkelista:

    "Suurimmat mahdollisuudet yhteistyön syventämisessä olisivat sosiaali- ja terveyspalveluissa. Konsultit pitävät kuitenkin suurena ristiriitana sitä, että rahaa hankitaan kunnissa ja käytetään Eksotessa. Ristiriita ei heidän mielestään ratkeaisi silläkään, että Imatra liittyisi Eksoteen, sillä elinvoiman kehittäminen on kuitenkin kunnan vastuulla.

    Konsulttien näkemyksen mukaan Imatra ei hyötyisi yhteistyön syventämisestä. Kaupungissa on kehitetty juuri hyvinvointipalvelujen malli, jolla kaupunki yrittää kehittää asukkaittensa hyvinvointia kokonaisvaltaisemmin. Konsultit pitävät valittua suuntaa hyvänä."

    Onhan se tietysti kyllä hieman ihme ja kumma, että nämä konsultit pitävät Imatran valitsemaa suuntaa hyvänä...

    Eksoten mielipiteen asiasta - hieman jäävinä - voi jättää omaan arvoonsa, mutta kun ne muutkin (ulkopuoliset) mielipiteiden esittäjät mitä olen ainakin itse bongannut näkisivät Imatran mielellään Eksotessa. Ja toisaalta mitä tähän Imatran tilaaja-tuottaja malliin tulee, niin sen hyötyjä ja haittoja voi tietty jokainen arvioida parhaansa mukaan; eipä taida olla aivan ongelmaton sekään.

    En sitten tiedä minkä takia siellä Imatrallakin tuntuu erinäistä liikehdintää sote-puolella tapahtuneen...


    VastaaPoista

Esiselvityksen raportti on valmistunut ja kunnat pohtivat nyt omia askeleitaan. Kommentointi avautuu uudelleen valtuustojen työrauhatauon jälkeen.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.