torstai 7. maaliskuuta 2013

Esiselvitys on valmistunut

Yhteensopivuus lakiluonnoksen selvitysvelvollisuuden ja rakennelinjausten kanssa



Esiselvitys on valmistunut. Siinä esitetään kuntaliitosselvitykseen ryhtymistä Imatran, Rautjärven ja Ruokolahden kuntien kesken. Lakiluonnos asettaa kunnille selvitysvelvollisuuden, tällä kolmen kunnan kokoonpanolla sen tekemiselle on suunnitellun kuntarakenneuudistuksen mukaiset perusteet.

Imatran seutu on 38000 asukkaan väestöpohja, mikä asettaa sen nykyisessä kuntarakenteessa 30 suurimman kunnan joukkoon. Se on selvästi maan keskiarvoa tiheämmin asuttu. Se on työssäkäyntialueena perinteinen ehyt ja työpaikkaomavaraisuudeltaan hyvä. Se tarjoaa mahdollisuuden tarjota kunnassa peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja tasa-arvoisesti. Niitä ovat perusopetus, lukio ja toisen aseteen ammattinen opetus, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, varhaiskasvatus sekä perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Peruspalveluihin voi laskea myös työllisyydenhoidon ja se näkyy esimerkiksi nuorisotakuun toteuttamisena.


Yhteensopivuus tulevaisuusselontekoon

Tulevaisuusselonteossa on pahoivoinnin poistamisen strategiasta siirrytty hyvinvoinnin lisäämisen strategiaan. Se merkitsee kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategiaa. Esiselvityksen esityksessä se merkitsee sitä, että katsotaan ensin mitä tavoitellaan (rakennetaan seudun kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia) ja katsotaan sitten, millaisella rakenteella ja hallinnolla se toteutetaan (kuntaliitosselvitys ja hallinnon rakenteet).

Tulevaisuuselonteossa hallinnon rooli on asetettu mahdollistajaksi. Se on varmasti oikea suunta. Siksi kannattaa ensin katsoa mitä mahdollistetaan ja sitten ryhtyä tekemään mahdollistavia rakenteita.

Entä sitten yhteensopivuus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamiseen? Valtion linjaukset ovat tältä osin hieman ristiriitaisia. Kuntarakenneuudistus ja tulevaisuusselonteko ovat linjassa keskenään, voi ajatella, että kuntarakenneuudistuksen tarkoittamalla uudistuksella mahdollistetaan tulevaisuuselonteon osoittama tulevaisuudenkuva. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistaminen näyttäytyy hallinnollisena ja sen suunta näyttää vaihtelevan. Siinäkin mielessä on viisasta rakentaa Imatran seudun kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia ja miettiä siinä tarkasti, miten kuntalaisille tärkeät sosiaali- ja terveyspalveluiden lähipalvelut saadaan säilymään ja kehittymään. Sen jälkeen osana muuta hallintoa on hyvä miettiä suhde maakunnalliseen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään.

Osallisuus esiselvitystyössä - kolme päivää ja kaksi yötä yhdessä tekemistä


Prosessi on toteutettu uudella osallisuuden tavalla. Asiantuntijat ovat havainnoineet toimintaympäristön muutoksia ja valtakunnallista tahtotilaa. Evästyskeskustelut on käyty avoimesti kuntien hallitusten kanssa ja keskustelujen muistiot ovat olleet avoimesti kaikkien nähtävillä - korjaamattomina. Kuntalaiset ovat voineet osallistua keskusteluun pienten avauspuheenvuorojen kautta täysin ilman kontorollia. Kommentit ovat olleet erittäin vastuullisia ja ne ovat suunnanneet esiselvitystyötä. Lähiruoka ideana on noussut noista keskusteluista. Valtuutetuille on esitelty työn suuntaa ja sen esittelyn jälkeen on alkanut aito yhdessä työstäminen. Tiistaiaamuna oli ensimmäinen luonnos esillä, torstai-iltana loppuraportti. Tuona aikana konsultit työstivät esiselvitystä kymmenien puheenvuorojen pohjalta jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Raportti eli tällä foorumilla avoimesti, loppuraportti on nyt kahdeksas versio.

Mikä on kuntalaisten ja henkilöstön kanta? Kuntalaiskyselyä ei ole tehty. Tällä sivulla oli pieni arvausleikki neljästä skenaariosta. Seudun yksi kunta sai 72% annetusta äänistä. Äänestäjiä ei ollut paljon. Nyt blogissa on 3359 kävijää. Henkilöstön kantaa ei myöskään ole kysytty. Mutta 14.2.2013 kunta-alan pääsopijajärjestöt antoivat yhteisen kannanoton, jossa ne kehoittivat rivakkoihin liikkeisiin varsin voimakkain sanakääntein. Tuo kannanotto on selvitystyössä.


Vahvistuva ja elinvoimainen Imatran seutu - klikkaa  Loppuraportti 7.3.2013 niin näet raportin .pdf-muodossa.

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Valtuustojen keskustelu 5.3.

Innostava valtuustojen keskustelu oli 5.3. Imatran kulttuurikeskuksessa


Kulttuurikeskuksessa kohtasivat Rautjärven, Ruokolahden ja Imatran valtuustot. Esiselvitystyön toimeksiannossa selvitettiin kuntien tahtoa lähteä kuntaliitosselvitykseen. Nyt oli tarkoitus keskustella, onko valmiuksia edetä kuntaliitosselvityksen suuntaan. Strategisen tason tulevaisuuskeskustelu siitä syntyi. Minkä varaan Imatran seudun tulevaisuuden voi rakentaa?

Miten raja ja sen tuomat mahdollisuudet nähdään? Miten venäläinen segmentti voidaan nähdä muunakin muin matkailijoina? Tai rajakauppana? Nyt 60% on ostosmatkailijoita ja 30% on lomamatkailijoita. Mutta ennen muuta se on yritystoimintaa, jo nyt pk-yrityksiä siellä ja tällä puolella rajaa. Matkailun mieltäminen yhtenä osana - matkailuteollisuuden rakentamisena nousi olennaiseksi.

Venäjä ja sen mahdollisuus on vähän matkailua. Ja paljon, paljon muuta. Matkailu on venäläisiä ja paljon, paljon muuta. Kun katsotaan Imatran seutua ja matkailua yhdistelmänä, Venäjä erottaa sen muista Suomen seuduista. Siksi venäläissegmentti - kokonaisuutena.

Lähtökohtana Imatran seudun tulevaisuudelle kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia



Valtionneuvoston tulevaisuuselonteko ohjaa Suomen tulevaisuuden rakentamista. Suomella on ollut kyky elää kansakuntana vahvojen strategioiden varassa - viimeksi toisen maailmasodan jälkeisestä suurimmasta lamasta noustiin kansallisella ICT-strategialla. Se ei ollut Imatran seudun juttu. Mutta nyr kansallisena linjauksena oleva, kansalaisten, yritysten ja ympäristön hyvinvoinnin lähtökohdista rakentuva strategia on. Paremmin Imatran seudun kuin minkään muun seudun. Keskittymällä kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategiaan, rakentuu menestys. Puuhastellakin saa ja pitää. Mutta tulevaisuuden kannalta pitää nyt tehdä isoja juttuja. Pitää muistaa tuo yritysten hyvinvointi. Se tarkoittaa toimiva ekosysteemiä.

"Tällä seudulla on fantastinen tulevaisuus", sanoi Veikko Sinisalo. " Meidän on vain rohkeasti tartuttava siihen". Lue lisää tämän tekstin kommentista.

Yhteistyö on jo nyt niin hyvää ja syvää, että sitä ei voi enää merkitykselliesti syventää.


Tehtävänä oli toimeksiannossa katsoa neljää vaihtoehtoista etenemistapaa. Kyllä kuntaliitosselvitykseen ryhtymistä suositellaam. Yhteistyön on niin syvää ja niin hyvää, että syventämiselle ei löydy merkityksellisiä kohteita. Kun sosiaali- ja terveystoimi on eri foorumeilla ja kun Imatran linja on hyvinvoinnin kehittäminen kokonaisvaltaisesti mukana sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi, ei sillä kentällä erillinä kuntina ole yhteistyön pintaa lainkaan. Se on yli puolet kuntien budjeteista pois. Kun yhteistyön pinnaksi jää käytännössä vain varhaiskasvatus ja perusopetus, on vaikeaa nähdä mitä kuntiin jäisi, jos se siirrettäisiin yhteisesti hoidettavaksi. Se on noin 25% kuntien budjetista - ja jo nyt siitä haastavimma palat hoidetaan yhdessä. Kulttuurissa ja vapaa-ajassa asukkaat käyttävät käytännössä Imatran palveluja. Siellä yhteistyö ei toisi taloudellista hyvää muille kuin Imatralle ehkä.

Lähiruokaa ja vähän luomuakin - lähiruuan ruoka-aitta ja kannattava liiketoiminta-alue 

Konsultit puhuivat lähiruuasta. Se tarkoittaa Imatran seudulla kasvatettua, jalostettua, myytyä, valmistettua ruokaa. Lähiruuan alkutuotantoa ja aavistus jalostustakin on seudulla. Mutta logistiikkaa ei ole eikä toimivaa markkinaakaan. Kun paikallinen toimiva markkina saadaan aikaan, voidaan lisätä jalostusta ja myyntiä. Se taas tarkoittaa sitä, että voidaan samassa ketjussa alkaa myydä vaikka perunaa Pietariin. Vaikka luomuperunaa.

Mikä voi olla kunnan rooli? Tehokkain rooli on toimivan markkinan rakentaminen. Parhaiten - ja täysin kustannusneutraalisti ja mittavia muitakin hyvinvointihyötyjä tuoden - se onnistuu ottamalla sitä omaan palvelutuotantoon. Niin kui Imatran valtuuston puheenjohtaja Tiina Wilen-Jäppinen tekee: hän tahtoo, että imatralaiset vanhukset syövät sunnuntaisin lähiruokaa. Ei mitään puuhastelua muutaman raaka-aineen kanssa. Ihan vain se merkitsee yli 200000€ liikevaihtoa. Katalysaattorivaikutus yrityksiin on suuri. Mitä jos syötäisiin lauauntainakin? Tai jos syötäisiin sairaalassakin? Tai kotona? Lähiruokatuotannossa lähimarkkinoiden merkitys on valtava.

Ympäristön, yritysten ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämistä. Tätä merkitsee kunnan strategisen johtamisen tasolla Kannattavan kasvun ja hyvinvoinnin strategian maastoutus.

Todellisten tekojen aika


Imatran kaupunginhallituksen puheenjohtaja on valmis etenemään hyvinkin rivakasti isoillakin askelilla. Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia on yhteensopiva Annan ajatusten kanssa ja kutsuu muita kuntia mukaan.
 
  

Etenemisvaihtoehtojen pohdintaa - miksi kuntajohtajat näyttävät niin iloisilta?

Paikallisidentiteetit ovat vanhoja ja vahvoja, ruokolahtelaisuus on näkynyt ja säilynyt suurruhtinaskunnan ajoilta, se ei valtakunnanrajoja siirtelemällä ole mihinkään hävinnyt - näyttäisi jopa paikallisidentiteetit vahvistuvan muutoksissa, niin kokemuksestaan kertoi Antti Pätilä päätöspuheenvuorossa.

Kun kuntaliitoselvitys on oikeasti pääosin kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategian luomista ja vain vähän hallinnollista, niin miten voisi edetä? Salissa kuulosti siltä, että pysähtyä ei nyt voi, uudelleen käynnistäminen pysähtymisen jälkeen olisi mahdotonta. Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia on seudulla aivan ainutlaatuinen, tämän seudun yritysten, ympäristön ja kuntalaisten hyvinvoinnin strategiasta lähtevä. Vaikka se lähteekin samoista perusteista kuin tulevaisuuselonteko, se on seudun omien mahdollisuuksien varaan rakentuva. Hallinto on samaa kaikialla ja siitä on malleja.

Mitä jos rivakasti tehdään seudun yhteinen Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia? Kesään mennessä? Ja syksyllä katsotaan, missä rakenteessa se toteutetaan - se varsinainen kuntaliitos? Sitäköhän he meittivät... vai olisiko herra kuntajohtajien suut vetänyt hymyyn mainio mustikkakukko?


Puheenvuoro esiselvityshankkeen raportin julkistamistilaisuudessa 5.3.2013

Hyvät valtuutetut, viranhaltijat, media, muut osallistujat!


Ruokolahden kunnanjohtaja Antti Pätilä
Elämme maailmanlaajuisesti, mutta myös Suomessa ja Etelä-Karjalassa voimakkaassa muutostilanteessa. Koska olemme muutoksen sisällä, emme välttämättä näe muutoksen voimakkuutta tai edes suuntaa. Globaali muutos on ravistellut meitä muuttamalla seutukuntamme perusteollista rakennetta voimakkaammin sitten 1900-luvun alun. Perusteollisuuden investoinnit ovat muuttuneet disinvestoinneiksi. Ehdimme juuri ja juuri ICT-teollisuuden huumaan kun se jo meni ohi, seutukuntamme osin sivuuttaen. Nyt opettelemme elämään jälkiteollista palveluyhteiskunnan elämää, kylläkin varsin vähillä kokemuksilla palvelutuotannon syvällisestä osaamisesta.

Muutokset Itä-Euroopassa ja erityisesti Venäjällä ovat avanneet meille uuden mahdollisuuden. Tätä mahdollisuutta Neuvostoajan jälkeen käytettiin todellisella tavalla hyväksi jo yli 20 vuotta sitten kun Suomi putosi syvään lamaan. Tällöin lähdimme tältäkin alueelta rakentamaan, myymään ja kouluttamaan Venäjälle kun omat markkinat sulivat alta. Kaikki tämä onnistui kun takana oli myös saksalaista rahaa.

Nyt venäläiset tulevat tänne ja omilla rahoillaan. Meidän pitää sekä haluta että osata myydä tavaraa mutta erityisesti palveluita heille. Venäjän matkailumarkkinoista hyötymisen kannalta rajan läheisyys on meille etu, mutta ei niin vahva etu että oma kehitystyö voidaan lyödä laimin. Kun katson omaa kotikuntaani Ruokolahtea, on pakko kysyä onko kykyä ja erityisesti onko halua käyttää Venäjän tarjoama mahdollisuus täysimääräisesti asukkaidemme hyväksi.

Kuntien elinvoimasta ja palvelutuotannosta on puhuttu paljon kuluneen vuoden aikana. Etelä-Karjalassa tapahtuneesta kehitystyöstä huolimatta – tarkoitan tällä Eksotea ja muuta kuntien yhteistoimintaa – tuntuu ajoittain sille että ollaan pattitilanteessa. Ei osata mennä eteenpäin. Valtaosa asukkaista kuitenkin ymmärtää ja hyväksyy sen, että jotakin on tehtävä. Etenkin pienten ns. maalaiskuntien huoltosuhde ja talous ovat ajautumassa kriittiseen tilaan. 

Tiedän, että kuntien toimintaa ei pidä suoraan verrata yritysten toimintaan. Yritykset tai niiden yksiköt integroituvat ja konsolidoituvat ja hakevat synergiaa ja uutta tehokkuutta toimintaansa sekä mittakaavaetujen että voimakkaan erikoistumisen kautta. Kunnista saadun kokemuksen kautta tiedämme, että suuri kunta ei välttämättä ole tehokkain, mutta ei kovin pienikään. Itse asiassa keskikokoisilla kunnilla näyttäisi olevan hyvät eväät laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen palvelutuotantoon.

Imatran, Rautjärven ja Ruokolahden tilaaman ja Tamora Oy:n toteuttaman esiselvitystyön keskeisiä tavoitteita oli hahmotella tilannetta missä olemme ja suuntia, joilla tilanteesta päästään eteenpäin. Jotkut ovat ajatelleet ja todenneet, että tässä olisi kyse kuntaliitoksiin johtavasta selvitystyöstä. Näin ei ole. Selvitystyössä on kyse siitä, miten voidaan ja voidaanko turvata asukkaiden laadukkaat peruspalvelut vähintään tyydyttävällä tavalla. Tähän turvaamiseen tarvitaan kaksi asiaa; oikein mitoitettu palvelurakenne ja rahaa palvelurakenteen kehittämiseen ja ylläpitoon.

Kunnat ovat lain edellyttämä koneisto palvelurakenteen ylläpitoon ja rahoittamiseen. Samalla kun näin totean, kysyn samalla palvelevatko nykyiset kuntarajat parhaalla mahdollisella tavalla asukkaiden palvelutarvetta. Samalla kysyn, palvelevatko nykyiset kuntarajat parhaalla mahdollisella tavalla resurssin eli rahoituksen luomisen mahdollisuutta palvelurakenteen ylläpitoon. Jos vastaus on myönteinen, eli että nykyiset rajat – vaikkapa Imatran seutukunnalla - palvelevat parhaalla tavalla kansalaisten tarpeita, niin kaikki on hyvin. Jos vastaus on kielteinen tai tästä on edes epäilys, niin silloin ilmeisesti kuntarajojakin kannattaa tarkastella tai selvittää.

Kaikille on varmaan selvää, että tarkasteltavan kahden kunnan ja yhden kaupungin olosuhteet eivät ole identtiset. Joskus on sanottu, että tässä asetelmassa Ruokolahti olisi pelinrakentaja. Ei se näin ole. Imatra on joukossa se, jolla on ehdottomasti eniten pelissä. Meidän identiteettiemme pientä erilaisuutta tasoittaa kuitenkin vahva historiallinen yhteys ja perinne. Jos nyt teemme jotakin uutta yhdessä tai vaikka emme tekisikään, on seutukuntamme asukkaiden tulevaisuus yhteinen, parempi tai huonompi, meistä itsestämme riippuen.

Ruokolahden kunnanjohtaja Antti Pätilä

Tervetulopuhe valtuustojen tilaisuudessa 5.3.2013

Tiina Wilen-Jäppinen
Tervetuloa tähän yhteiseen Imatran seudun valtuustojen ”road show” -tilaisuusosioon – siis suomeksi sanottuna meillä on meneillään esiselvitystyö mahdollisesta kuntaliitosselvityksestä, jossa vetäjäkuntana toimii Ruokolahti ja kunnanjohtaja Antti Pätilä. Tervetuloa myös esiselvityksen tekijät Tamora Oy:stä.

Imatran seudun kunnissa, kuten monissa muissakin kunnissa Suomenmaassa, elämme mielenkiintoisia aikoja. Suomen hallitus on jatkanut edellisen kauden hallituksen aloittamaan kunta- ja palvelurakenteen kehittämistyötä ja me saamme olla siinä mukana.

Me kaikki täällä salissa olevat tiedämme miksi tähän on lähdetty: Siis kyse on kuntien elinvoimaisuuden säilyttämisestä ja palveluiden tuottamisesta kuntalaisillemme.

Ja koska rahaa ei ole koskaan liikaa, on tärkeää pystyä tuottamaan tarvittavat palvelut kuntalaisillemme parhaalla mahdollisella tavalla ja tietenkin taloudellisesti. Rahaa ei ole hukattavaksi, siksi prosessien tulee olla tarkoin harkittuja, selkeitä ja tuottavuudeltaan mitattavia. Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen ongelmallisuus ovat asioita, jolle toiselle emme mahda mitään ja toiselle toivottavasti mahdamme – nämä molemmat ovat kuitenkin asioita, jotka meidän on otettava huomioon tulevaisuuden päätöksenteossa.

Minusta on tärkeää myös se, että eduskunnassa istuvat kansanedustajamme ovat huolissaan kuntien tulevaisuudesta, se on yksi heidän tärkeistä tehtävistään. Ja se näkyy tällä erää siinä, että kehittämistoimia tehdään jatkuvasti niin valtiotasolla kuin kuntatasolla, jotta voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Siispä syy miksi olemme täällä tänään, on: seutukuntamme kaikilla kunnilla on lakiluonnoksen tarkoittama selvitysvelvollisuus.

Itse ajattelen, että se on myös oikeus. On hyvä tarkastella oman kunnan toimintaa annettujen selvitysvelvollisuus kriteerien perusteella, kuten esimerkiksi työpaikkojen omavaraisuusasteen tai valtionosuusjärjestelmän suhteen. Valtuustot ovat vasta vaihtuneet ja uskon, että uusille valtuutetuillekin tämä selvitys tulee antamaan paljon tärkeää lisätietoa alueemme todellisesta tilanteesta.

Toivotan teille kaikille mielenkiintoista iltaa ja paljon keskustelua.
Ja toivon, että olemme avoimia ja rehellisiä toisiamme kohtaan.

Imatran kaupungin puolesta vielä kerran tervetuloa!

Imatran kaupungin valtuuston puheenjohtaja Tiina Wilen-Jäppinen

maanantai 25. helmikuuta 2013

Kuntauudistus

Esitän edelleen säilytettäväksi itsenäisiä kuntia ilman pakkoliitoksia, eli nykyistä kuntajakoa Imatran seudulla ja koko Etelä-Karjalassa.

Perustelut:

Ruokolahti on parantanut ja hoitanut kunnalliset palvelut hyvin ja kustannustehokkaasti.

Menot ovat olleet kuntalaisten palveluissa alle kuntien keskiarvojen ja kuntalaiset ovat olleet palveluihin tyytyväisiä. Ruokolahden talous on myös kunnossa ja velkaa vielä suhteellisen vähän välillä jopa velattomana ja taloustaitokunnaksi nimettynä. Mikä ei innosta lähtemään toisten kuntien velkoja maksamaan, eikä rahoittamaan rappiolle päästettyä kunnallistekniikkaa ja paisutettua hallintoa.

Paras- hankkeen takia jouduimme liittymään Eksoteen mistä seurauksena ovat vastoin odotuksia palvelujen huononeminen ja kustannusten nousu. Syitä ovat mm hallinnon paisuminen ja mutkistuminen moniportaisuudesta yms johtuen. Alueelliseen johtamiseen tuhrautuu ammattilaisten työaikaa varsinaisesta työstä, tuloksena tehottomuus ja kustannukset kasvavat.

Keskuskunnan kotiinpäinveto mm. henkilöstön osalta on vienyt henkilöstöä omalta terveyskeskukselta ja lääkäriin pääsy on todella vaikeaa.

Ne odotukset palvelujen edelleen parantumisesta joita liittymisessä oli ovat kääntyneet vahinkojen minimoimiseksi ja kuntalaiset ovat todella tyytymättömiä. Myös ennen niin palveluhenkisessä henkilöstössä on käyntien yhteydessä huomattavissa turhautuneisuutta heidän voimavarojensa kuluessa hoitotyön asemasta hallinnon kiemuroihin ja byrokratiaan.

Kokemukset kaikesta tästä eivät puolla liitoksia koska ainakin lähipalvelujen saatavuus tulisi taas heikkenemään ja kuntalaisten tarpeiden kuuleminen ja toteuttaminen hukkuisi kasvottomaan byrokratiaan ja vahvempien kuntien saneluratkaisuihin. Mielikuvituksella esitetyt ratkaisut erikoislääkäripalveluista terveyskeskuksissa lienevät Grimmin satujen luokkaa ja luokiteltavissa asian myyntipuheiksi.

Työurani aikana kuntajohtajien yhteistyöllä onnistuimme lakkauttamaan Rauhan ja Tiuruniemen kuntainliitot joista oli lääketieteen kehityksen myötä tullut tarpeettomia. Sitä ennen lakkautettiin mm B-mielisairaalat, joihin oli pari vuosikymmentä aikaisemmin kerätty jopa poliisivoimin vaarattomia "kylähulluja",jotka tekivät töitäkin naapureissakin. Nyt sitten lääkityksellä ja toimettomuudella tylsistetyt ihmiset parin vuoden aikana opetettiin taas selviytymään itsenäisessä elämässä. Erään tälläisen lausuma kylänraitilla ystävälleen "Nyt Niko on taas onnellinen" .

Se kuvastanee paljon näitä keskushallintojen tutkimatta toteuttuja tuhoisiksi muodostuneita muotivirtauksia joita löytyy lähes jokaiselta hallinnon alalta.

Kuntauudistus on taas yksi esimerkki niistä samoin sote uudistus.

Terveisin,
Keijo Sikiö, 3 v kunansihteerinä Parikkalassa ja 30 v kunnanjohtajana Ruokolahdella

tiistai 12. helmikuuta 2013

Mikä on tärkeintä Imatran seudulla? Mitä haluat viedä eteenpäin?


Uusien aitoon kysyntään perustuvien työpaikkojen luominen uusille toimialoille on se juttu. EK on valinnut jo aikaa sitten matkailun valtikseen. Matkailuteollisuus on asian nimi. Vaatii paljon enemmän asian tekijöiltä nöyryyttä ja yhteistyötä, että voimme pystyä samaan kuin Lapissa. Olemme siis edellä monta muuta maakuntaa, koska valinta on selvä...hyvä niin, mutta työtä paljon edessä.

Ei ole kyse kunnan koosta, vaan siitä pystytäänkö tarjoamaan kansalaisten tarvitsemat palvelut ja Imatran seutu pystyy näin tekemään. Imatran pitää olla isoveli tai sisko ympäristökunnille. Ei saa sanoa, että teidän pitää liittyä meihin, vaan päätökset jokainen tekee itse.

Kansanedustaja Jukka Kärnä
Sähköposti Jukka Kärnä

lauantai 9. helmikuuta 2013

Elinvoimainen ja vahvistuva Imatran seutu

on esiselvitystyö kuntaliitoksesta ja syvenevästä yhteistyöstä. Siinä katsotaan, onko kuntien tarkoituksenmukaista tehdä varsinaisen selvitystyö.

Työn aluksi asiantuntijat kirjoittivat pohjapaperin Imatran seudun tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tämän paperin pohjalta kunnanhallitukset keskustelivat ja antoivat asiantuntijoille suuntaviivoja. Keskustelut olivat avoimia ja raikkaita - niistä muistiinmerkittyjä asioita, samoin kuin pohjapaperia voit katsoa vieressä olevia linkkejä klikkaamalla.

Nyt käynnistyy kansalaiskeskustelu tärkeimmistä asioista

Yläpalkissa näet keskusteleuaiheita. Klikkaa niistä. Niissä on ihan pieni alustus. Voit kertoa aihealueeseen liittyvät ajatuksesi. Tarkoitus on löytää kaikkein tärkein. Jos aihealuetta ei tunnu löytyvän, voit laittaa ajatuksesi lähinnä sopivaan - löydämme ne kyllä.

Mitä tapahtuu 5.3. valtuustojen yhteisessä kokouksessa

Siihen mennessä olemme koonneet taustat kuntien valtuustoille. Taustat päätökselle siitä, onko selvitykseen syytä lähteä. Tuo raportti on esiselvitystyön tulos. Toivomme siinä näkyvän vahvasti sen, mikä on asukkaille kaukkein tärkintä. Siksi toivomme Sinun osallistuvan keskusteluun.



Ilmoitus Uutisvuoksessa sunnuntaina 10.2.2013. Kutsu kansalaiskeskusteluun usessa kanavassa.

Varsinainen keskustelu tapahtuu avoimin keskusteluin tärkeimmistä asioista. Mutta tulevaisuutta voi arvailla myös vieressä olevin valintakysymyksin.